Vuh vain kaikille!
Heräsin tänään kahdeksan maissa ja yritykseni herättää nuo kaksijalkaiset kestivät hyvin pitkään. Niitä pitää joka aamu pussailla ja tökkiä kunnes ne alkaa kikattaan ja sitten innostun hepuloimaan lisää häntä heiluen. Yleensä sitten ne nousee ja pääsen aamupisulle ja kakille ulos, jee!
Mami ja isukki olivat torstaina ihan huuli pyöreänä kun taas köllöteltiin illasta sängyllä ja heiteltiin luun palaa toisillemme. Kun mun luu tippui maahan, mami pyysi etsimään luuta ja hetken siinä mietiskelin että missäs sellainen kunnon luu täällä olisi. Lähdin olkkariin tutkimusretkelle ja hetken päässä hyppäsin kokonaisen luun kanssa sänkyyn. Tyypit oli ihan että toi oli varmaan vahinko ja mami päätti testata mun luunetsimistaitojani. Se käski odottamaan sängyllä, kävi piilottamassa mun luun ja sanoi "etsi luu!". Tottakai mä sitten kävin hakemassa sen luun ja toin niille takas. Ne vaikutti ihmeen innostuneilta tosta ja piilotteli luuta vielä useamman kerran.
Mun mielestä tossa nyt ei ollut mitään ihmeellistä. Kai mää ny tiedän mikä luu on.
Eilen äippä piilotteli mun Hippo- ja Vyötiäis-pehmoleluja ja niitäkin piti sitten etsiä ympäri kämppää. Mitäs hukkaa leluja ympäriinsä.
Ne myös suunnitteli jotain, että opettaa mulle lisääkin esineitä. Sitten piilottaa monta, mutta pyytää tuomaan vaan yhden.
Enköhän mä senkin kohta haltsaa.
Nyt täytyy pakata uimakamoja - lähden meinaan sisarusten kanssa pulikoimaan Hyvinkään koirauimalaan!
Hieno kuvasarja Riitusta!
VastaaPoistaRititii ja granaattiomena kiittävät! :)
Poista