Yksin kotona

Viime tiistaina alkoivat minulla työt ja Frida on saanut viihdyttää itseään työpäivien ajan. Lounaalle olen ajellut kotiin ja ulkoiluttanut ja hetken viihdyttänyt neitiä. Mitään ihmeempää tuhoa Frida ei ole päivisin ehtinyt tehdä, mitä nyt jostain oli kaivanut lattialle kasan isukkinsa kengän nauhoja ja äipän uutukaiset juoksuhousut sekä juhlamekon! Aarteet olivat luojan kiitos pysyneet ehjinä mutta tarkoituksella lattialle jätetyt tyhjät vessapaperirullat ja sanomalehdit olivat kyllä saaneet kyytiä. Ihan kiltisti Frida on yksin ollessaan pisunut paperille, leikkinyt leluillaan ja oletettavasti nukkunut.

Onhan se ikävää jättää pieni yksin, mutta joskus sen on pakko oppia. Sinne se jää inesemään kun lähden, tosin pari kertaa pääsin hiipimällä ulos ovesta ja tyttö jäi nukkumaan.Pitäisi kyllä edelleen muistaa harjoitella pienen hetken yksinoloja ihan kun olemme kotonakin, luottaisi Frida sitten enemmän että kyllä ne sieltä kotiin tulee.

Frida 8 viikkoa

Viime torstaina Fridalla pamahti mittariin 8 viikkoa! Tämän kunniaksi otimme pimpulasta mitat ja tyttö painaa 4400g  ja on 25,5 cm korkea. Ruoka on siis maittanut mukavasti.

Koirille ikäviikot 8 - 12 ovat erityisen tärkeitä, sillä nämä viikot ovat parasta aikaa sosiaalistaa ja totuttaa pentu asioihin, joita se tulee kohtaamaan muutenkin elämässään. Hieman vanhempana pentu alkaa luontaisesti pelkäämään kaikkea uutta suojellakseen itseään ja uusiin asioihin tottuminen voi olla vaikeampaa. Vaikka pentu ei vielä ole saanut ensimmäistä rokotettaan, on tärkeää viedä pentua ulos kokemaan ja näkemään asioita eikä vain hyysätä sitä kotona.

Meillä sosiaalistumiskausi sai hyvän startin viikonloppuna kun matkustimme kotiseudullemme Tampereelle Fridan kanssa. Tyttö pääsi tutustumaan kaikennäköisiin ja -ikäisiin ihmisiin, kävi muutamassakin paikassa kylässä, mökillä, tapasi kaksi irlanninsetteriä, yhden bichon frisén, kävi apteekissa ja istui bussissa. Hyviä kokemuksia olivat myös Fridan "mummilan" parketti- ja laattalattia sekä metalliset kynnykset - niihin piti totutella ihan ajan kanssa. Mummuloissa oli myös kivaa oma piha, jonne Fridan sai nopeasti vietyä tarpeilleen. Fridalle lempparijuttu taisi olla havupuiden alla oleva kuorikate :)

Mökillä hurmaamassa sukulaisia.

Automatkat Frida on viettänyt joko laittomasti äidin sylissä nukkuen tai jalkatilassa koisien. Jalkatila on sinänsä turvallinen paikka, että mahdollisessa äkkijarrutuksessa koira ei pääse lentämään pitkää matkaa auton sisällä. Sama etu olisi tietty myös matkakopissa, kunhan itse koppi pysyy paikallaan. Ostoslistalla olisi seuraavaksi sellainen lenkki, jonka saisi kiinnitettyä Fridan omiin valjaisiin ja takapenkin turvavyöhön, jotta tytteli voisi matkustaa siellä turvallisesti. 

Frida ja punavalkoinen irlanninsetteri Helmi-Orvokki nuuskuttelemassa.

Vesipuhvelin kotiutuminen

Ensimmäinen viikko Fridan kanssa on vierähtänyt mukavasti. Tyttö on reipastunut kovasti ja ensimmäisen päivän piippailut meidän perään ovat loppuneet kokonaan. Frida seikkailee rohkeasti yksin ympäri asuntoa ja menee esim. makuuhuoneeseen leikkimään ja nukahtaa sinne ihan itsekseen.


Yöt ovat menneet suhteellisen kivuttomasti. Monena yönä Frida päätti saada hepulit siinä neljän viiden aikaan, jolloin heräsimme sekä hepuliin että kivaan kakan hajuun. Tulosteet oli kyllä hienosti tehty sanomalehdelle! Yhtenä yönä taisimme viedä hänet ulos, mutta sitten päätimme että yöt nukutaan, piste. Viime perjantaista asti Frida on hienosti nukkunut noin kuuteen asti, jolloin isukki on yleensä vienyt tytön ulos. Sitten noin yhdeksään asti on jatkettu unia, tai Frida on itsekseen leikkinyt makuuhuoneessa. Muutaman viime yön Frida on myös pidätellyt ja tulostanut kakkoset vasta ulos, pidetään sormia ristissä että tämä jatkuu ;)

Ulkoilut ovat Fridan mielestä tosi kivoja, kunhan ei vain laitettaisi niitä tyhmiä valjaita päälle. Valjaissakin Frida kyllä ulkoilee, tosin hieman alistuneen oloisesti. Täytyy siis vielä jatkaa valjaisiin tutustuttamista. Ulkoilussa isäntäväen hermoja raastavat myös kaikki miljoonat maahan heitetyt tupakantumpit, jotka on Fridan mielestä aivan ehdottomasti poimittava suuhun. Fridan seikkailuja pihalla täytyykin siis vahdata ihan haukkana. Eilen äippä avautui Fridalle tumpeista ja tupakoijien sylkemisestä sattumalta samalla kun kävelimme erään alimmaisen parvekkeen vierestä..

Meidän pikku perheemme tosiaan asuu kerrostalossa, jonka sisäpiha on kivasti aidattu, mutta koostuu vain asfaltista ja hietikosta. Hieman kauempana on pari pientä nurmialuetta, joille olemme tyttösen kantaneet hädilleen. Matkalla tapaa usein erilaisia ihmisiä, mummoja rollaattoreineen, pyöräilijöitä ja autoja, joten pissaretket käyvät myös sosiaalistamisesta erilaisiin juttuihin.

Fridassa menee hermot siihen, että kaikki pitää laittaa suuhun, ulkona laitetaan välillä ihan turhaan jarrut päälle, että pissa tulee lattialle juuri kun olet laittamassa ulkovaatteita päälle ja että hepulissa on pakko rei’ittää kaikkea eteen osuvaa. Mutta olimme kyllä varautuneet tähän kaikkeen, ettei pentuaika täysin unelmaa ole. Ja onhan tuo aivan jumalaisen söpö ja hieno pikkuotus. Istuukin jo ruokaa odottaessaan! :)

Frida matkalla uuteen kotiin.

Funfun pentujen tapaaminen :)

Eilen tiistaina Fridalla oli hauskaa, kun hän pääse temmeltämään sisarustensa kanssa. Viisi pikkuperroa samasta pentueesta pääsi tapaamiseen paikalle perheineen ja pikkuiset riehuivat ja juoksivat yli tunnin putkeen. Kotiin vietiin aivan vetelä ja umpiväsynyt tyttö :) Oli mukava nähdä muitakin omistajia ja höpöttää pennuista. Kiitos Iineksen perheelle tapaamisen järjestämisestä!

Ensimmäinen päivä stadin friiduna

Aamu alkoi noin kello 5:30 isin kommentilla: ”Hei, vähänkö hianoo kun Frida nukku koko yön.” Reippaan pikkupennun kanssa käytiin ulkona pisuilla ja ihmeteltiin tihkusadetta, minkä jälkeen palattiin sisälle nukkumaan ja kuuntelemaan ukkosta, johon Frida ei reagoinut mitenkään ja saikin kehut rauhallisesta suhtautumisestaan yhden erityisen kovan jyrinän jälkeen. Aamupisujen jälkeen ulkona onkin käyty noin parin tunnin välein, aina heräämisen jälkeen. Vaikka pari piippausta jäikin huomioimatta ja yhdet kunnon kakat parien pisujen (osa ilopisuja) lisäksi tuli sisälle, niin melkein kaikki hädät tehtiin ulos. Ulkorutiineihin Fridalla kuuluu välitön pissiminen ja mahdollinen kakkiminen, minkä jälkeen isi ja äiti tekevät kaikkensa motivoidakseen pikkuista luoksetuloleikeissä, jottei sille jäisi aikaa maistaa kaikkea. Yksi ehdottoman tärkeä huomiokin tuli tehtyä: Frida osaa tehdä ”hylkeen”! (kuva tulee, kunhan saadaan kunnollinen). Päivästä suurin osa pikkuisella kuluu nukkumiseen, reilusti yli kolme neljäsosaa, loppuaikana pisutaan, syödään ja leikitään ihan kudit mettässä.  Myös ensimmäiset mittaukset suoritettiin ja epämääräisen veltoksi (oikeasti Frida seisoo ikäisekseen tosi tukevasti) korkeudeksi saatiin 25,5 cm ja painoksi äipän sylin avulla 4,2 kg.

Frida tulee taloon

Pikkuinen suihkunraikas pallero ryntäsi meitä vastaan kun saavuimme noin seitsemän aikoihin illalla kasvattajan luokse. Frida oli kasvanut melkein kaksi kertaa isommaksi sitten viime näkemän. Vauhtiakin oli tullut melkoisesti lisää. Siirryimme pikaisen tutustumisen jälkeen sisätiloihin kirjoittamaan sopimuspapereita ja käymään läpi käytännön asioita. Kun paperit oli kirjoitettu, kasvattaja tarkasti vielä pikku pennun korvat ja näytti, kuinka kiltisti se osaa maata paikoillaan tutkittaessa. Luonnetestinkin tulokset olivat hyviä, mutta mistään kovin dominoivasta pennusta ei kuitenkaan taida olla kyse. Kun pentu oli lähtökunnossa, sai se vielä pari luuta ja valitsi lelukseen pienen pehmo-tiikerin, josta kuitenkin ennen käyttöä oli poistettava pieni muovikuulapussi sisältä ja kovat muovisilmät päästä. Ulkona vielä kuvattiin uusi perhe ja ostettiin penturuokaa säkillinen mukaan (Booster Puppy). Lopulta matka alkoi isi ratissa ja äippä pentu sylissään. Alun pikku itkujen jälkeen Frida nukahti ja olikin ihan rauhassa ensimmäiselle stopille asti. Siellä joutui suoraan autosta asfaltille, mikä tuntui hiukan pelottavalta ensin, mutta nurmikon kautta saimme vauhtia ja pisutkin tulivat nätisti ulos. Matka jatkui seuraavan etapin etumatkustajan jalkatilassa, mihin Frida rauhoittui paremmin, kuin syliin. Matkapahoinvointia ei onneksi esiintynyt koko matkalla. Pysähdyimme vielä kerran, kun pikkuinen oli herännyt ja pisujen jälkeen pentu juoksi isiltä äipälle ja takaisin oikein reippaasti.

Kotiin saavuimme noin puolen yön aikoihin ja tutustuminen alkoi eteisen lattialta, missä istuimme kaikki kolme hetken aikaa, ennen kuin Frida lähti omalle tutkimusmatkalleen. Oikein reippaana pikkuísena se tutustui melkein koko kämppään ihan itse. Ruokaakin meni ainakin muutama nattura. Ensimmäinen yö oli tarkoitus nukkua yhteisellä ilmapatjalla, mutta patjan narina ja keinunta ei oikein houkutellut pikkuista. Lopulta päädyimme parhaaseen mahdolliseen  ratkaisuun, eli Frida omalle pedilleen ja me sänkyyn. Kaikki nukahtivat onnellisina ja odottaen ensimmäistä yhteistä päivää.

Tänään on se päivä!

Muutaman tunnin päästä lähdemme ajelemaan kasvattajan luokse ja illalla kotona kuuluukin pikkuisten tassujen ääntä! Jännitystaso on tällä hetkellä aikas korkeella :) En muista koska olisin viimeksi odottanut ja jännittänyt jotain näin paljon!


Asunnon pitäisi olla nyt pentuturvallinen; johdot on nostettu ylös ja kaikki ei-syötävä pistetty piiloon. Tästä se lähtee :)

Ostoksia

Mitä tuleva pennunomistaja tekee odotuskuumeissaan? Lähtee shoppailemaan tietenkin! Frida on meidän kummankin ensimmäin ihkaoma koira, joten hankittavaa oli jonkun verran. Tuleva äippä on kirjoitellut hankintalistaa kalenterin takasivulle jo kuukauden päivät ja eilen lähdimme listan kanssa läheiseen Mustiin&Mirriin.

Best Friend aktivointipallo

Kaupasta lähti mukaan:

• pentuvaljaat, TopCanis
• talutin, Hurtta
• ruokakuppi
• kynsisakset
• korvien puhdistusaine, Maxim koiran korvanpuhdistaja
• shampoo, Bio Groom Fluffy Puppy
• säilytyspussi kakkapusseille + kakkapusseja
• puruluita
• koulutusnameja
• punkkipihdit

Hurtta Pro heijastintalutin

Jo hankittua:

• patja ja siihen tuunattu lakana
• vesikuppi
• aktivointipallo
• täyskumilelu
• pehmonalle
• köysilelu
• itsetehty oviportti makuuhuoneen oveen
• lehtikompostori - kätevä aitaus pennulle
• desinfiointisuihke
• salvaa haavoihin



Best Friend teräskuppi

• sidetarpeita

Vielä tarvitsisi:

• turvavyö autoon
• istuinpäällinen autoon
• koiranruokaa (saamme ensimmäisen satsin kasvattajalta)
• vakuutus
• matolääke
• etsiä sopiva eläinlääkäri

Kaikkea ihanaa ja ah niin turhaa koirille olisi ostettavissa vaikka mielin määrin. Katsotaan nyt ensin kuinka pitkälle näillä pärjäillään.

Odottavan aika on pitkä

Viimeiset kuusi viikkoa ovat madelleet ennätyshitaasti Fridan kotiutumista odotellessa. Pentujen ja kasvattajan tapaaminen ensimmäistä kertaa eivät ainakaan ole helpottaneet odottavan tuskaa - niin valloittava pentu tyttömme oli!

Pistimme siis eräänä kauniina sunnuntaina viisi ihmistä ja kaksi koiraa matkailuautoon ja otimme suunnaksi Mikkelin seudun. Mukanamme olivat siis meidän, Fridan tulevien ihmisvanhempien, lisäksi ihmisisukin perhettä ja irlanninsetterit Helmi ja Saimi.

Kasvattajan luona meitä odotti ulkona tepastelemassa yhdeksän kappaletta suloisia mustia ja vaaleita perropentuja. Fridalla on siis 4 veljeä ja 4 siskoa. Muutama tunti vierähti todella nopeasti pentuja helliessä sekä kasvattajaan ja pentujen emoon tutustuessa.

Frida oli aluksi hyvin uninen, mutta pian jo maisteli vierailijoita, tutki nurmikkoa ja paini sisarustensa kanssa. Tätä mahtavaa tyyppiä lähdemme hakemaan viiden päivän päästä kotiin! :)

FF Dona Guadalupe eli meidän Frida!

Pikkuinen sammahti :)